Schumacherin paluu odotetunlainen

Tässä ensimmäisessä blogikirjoituksessa on aivan pakko käsitellä Formula ykkösiä, koska se on itselleni kuitenkin se kaikkein rakkain ja tutuin laji. Jatkossa pyrin käsittelemään eri urheilulajeja monipuolisesti, toki paino niillä lajeilla mitä eniten seuraan. Mutta nyt siis F1-asiaa.

Uuden F1-kauden avauksen suurin mielenkiinnon kohde oli eittämättä Michael Schumacherin paluu. Seitsenkertaisen maailmanmestarin paluuta on rummutettu läpi talven, ja juuri ennen kautta itse Bernie Ecclestonekin myönsi F1 Racing -lehden haastattelussa, että kauden 2010 kiinnostavuus riippuu hyvin paljon siitä, kuinka hyvin Schumi pärjää.

Itse en aivan noin jyrkälle linjalle lähtisi, Schumacherin comebackin hypettäminen on jättänyt varjoon sen tosiseikan, että mahdollisia mestariehdokkaita on iso tukku. Mutta koska Schumin paluu nyt kuitenkin on yksi Formula ykkösten viime vuosien suurimmista tapauksista, on se kommentoinnin arvoinen asia.

En voi sanoa yllättyneeni siitä, että Nico Rosberg onnistui päihittämään tallitoverinsa Bahrainissa. Oikeastaan Schumin paluuviikonloppu oli hyvin pitkälle sellainen kuin oli odotettavissakin. Missään tapauksessa saksalaismestari ei ole hukassa (tyyliin Luca Badoer) ja hänen vauhtinsa on erittäinkin kilpailukykyistä, kun muistaa että hän ajoi edellisen kerran kilpaa F1-autolla lokakuussa 2006. Terävin vire on kuitenkin kateissa, eikä se ole mikään ihme.

Suurempi yllätys olisi ollut, jos Schumacher olisi onnistunut kukistamaan Rosbergin. Nico on kuitenkin yksi sarjan parhaista nuorista kuljettajista, jolla on ollut monta vuotta aikaa kehittyä Williamsilla. Siellä hän on saanut kokemusta myös tallin kannattelemisesta harteillaan. Ja ennen kaikkea hän on saanut ajaa runsaasti näitä nykyisiä, slicksirenkailla ja karsitulla aerodynamiikalla varustettuja autoja.

Schumacherilla tätä mahdollisuutta ei ole ollut, kauden 2006 F1-autot olivat täysin erilaisia kuin nykyiset. Ja vaikka Schumacherin tasoinen kuski pystyy aivan varmasti olemaan hyvin nopea myös nykyisen tyylisellä autolla, on aivan ymmärrettävää, että niin pienellä testimäärällä kuin mikä Schumillakin nyt on ollut, ei voi päästä täysin sinuiksi auton kanssa.

Siinä mielessä saksalaislehdistön tyrmistynyt reaktio Schumin "vaisuun" vauhtiin ei ole täysin oikeutettu, joskin se on ymmärrettävä. Medialle mestarin voittoisa paluu olisi ollut hunajaa.

Schumin kannalta on joka tapauksessa hyvä, että hän ei päässyt viime kaudella hyppäämään Ferrariin Felipe Massan tuuraajaksi. Kauden 2009 Ferrari oli kaikesta päätellen varsin hankala auto, ja jos Schumilla on nytkin pieniä totuttautumisvaikeuksia, niin Ferrarilla ajamisesta olisi voinut tulla todellista tervanjuontia.

Kaikesta huolimatta uskon ainakin itse vahvasti siihen, että kun Schumacher pääsee seuraavien kisojen aikana paremmin sinuiksi Mercedeksensä kanssa, hänestä tulee varteenotettava kärjen haastaja. Hänelle on kuitenkin annettava vielä aikaa, edes Michael Schumacher ei pysty ihmeisiin. Ja vaikka se tuskin Schumin ajamiseen vaikuttaakaan, niin Bahrainin jälkeen voisi kuvitella, että myös median odotukset palautuvat järkevälle tasolle.